Gotland Runt Ocean Ladies 2021 (2)

Ocean Ladies Gotland Runtissa

Goltand Runt on perinteinen, yksi maailman laajimmista joka vuosi käytävistä off-shore kisoista, joka purjehdittiin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Tämä perinteikäs kisa kokoaa yhteen 200 – 300 venettä, upeista perinteisistä klassikoista uusimpiin kansainvälisiin kisaveneisiin, ja ammattimaisista miehistöistä perheveneisiin. Tässä seurassa naisistot ovat silti edelleen harvinaisuus, ja suomalaisena naisistona Ocean Ladies keräsi ansaittua huomiota! Katso haastattelumme kisan jälkeen tästä.

Itse olen haaveillut tästä kisasta jo pitkään, ja tiimistämme vain jokunen on osallistunut tähän aiemmin. Niinpä kihisimme kaikki innosta ja onnesta, kun epävarman kevään jälkeen rantauduimme Tukholman kisasatamaan. Kisasataman käsinkosketeltava tunnelma oli jo sinänsä kokemisen arvoinen! Oli upeaa käyskennellä laiturilla tiimipaidoissa, katsella muita veneitä ja aistia jännitys ja valmistautumisen pöhinä, sekä luonnollisesti jutella ja kysellä kokeneemmilta tiimeiltä reittivinkkejä.

Tänä vuonna startit oli jaettu kahdelle päivälle, ja meidän SRS -luokkamme (suomen Finnratingia vastaava luokka) starttasi sunnuntaina. Kovin kilpakumppanimme oli luokan toinen naisisto, ruotsalainen s/y Ella First, jonka olimmekin jo ponganneet laiturista. Starttialueelle siirryttäessä jännitys vatsanpohjassa kasvoi. Ajoimme check-in portista, nostimme purjeet, seilasimme lähtöalueelle. Ja pam – siinä se tuli, startti, kisa käynnissä, nyt mennään! Vaikka sijoituksemme startissa ei ollut ihan sitä mitä haettiin, nousimme hienosti hyvillä reittivalinnoilla mm. ruotsalaisen kisakumppanimme ohi Tukholman saariston rännissä. Tiimi toimi: kaikki tiesivät paikkansa, ja kisan adrenaliini piti väsymyksen poissa lukemattomista vendoista huolimatta. Lyhyellä myötätuuliosuudella onnistuimme purjeen valinnassa sekä manöövereissä, ja jälkikäteen analysoituna tuo ensimmäinen päivä oli yksi kisan parhaista osuuksista.

Ensimmäinen yö ja avomeriosuus käynnistivät vahtivuorot, vaikka tuskin ensimmäisellä nukkumavuorolla olijat pystyivät innostukseltaan juuri nukkumaan. Hieman navakammat tuulet suosivat meitä ja ”vanhaa rouvaamme”, ja avomeriosuudella nautiskelimme täysillä. Toisen päivän iltaa kohden lähestyimme Gotlannin eteläkärkeä, Hoburgenia, hitaasti mutta varmasti kryssien heikentyneissä tuulissa. Ohitimme tämän viitan puolen yön aikaan yönä numero kaksi, ja käännyimme myötäisten tuulien osuudelle kohti Visbyyn merkkiä.

Kolmantena päivänä kohtasimme kisan suurimmat haasteet. Epäonnistunut genaakkeri jiippi Visbyn merkillä, koneongelmien vaatimat tunnit, ajautuminen plägään, taistelut spinaakkerin kanssa…. Siinä kysyttiin tiimin sisua, kun väsyneinä taistelimme tietämme kohti Alma Grundet:a ja Sandhamnia. Kaiken huipuksi totesimme s/y Ella Firstin menneen ohitsemme. Mutta mehän emme luovuttaneet emmekä jääneet punkkiin itkemään, vaan sisuuntuneina taistelimme vaihtelevissa tuulissa, ja Alma Grundetilla oli jälleen hymy herkässä maaliviivan jo melkein häämöttäessä!

Kun sitten aika lailla tasan 72 tunnin jälkeen ylitimme maaliviivan ei fiiliksen määrää voi sanoin kuvailla! Saan vieläkin kylmiä väreitä, kun muistelen tuota hetkeä. Me teimme sen! Vaikka tuuliolosuhteiltaan tämän vuoden Runt oli helppo verrattuna myrskyvuosiin (emme mm. reivanneet kertaakaan), on se silti kisana strategisine reittivalintoineen kunnon avomerikisa, jossa kaikki eivät pääse koskaan maaliviivan yli.

Palkintojenjaossa hurrasimme ruotsalaisille kilpasiskoille, jotka pokkasivat parhaan naisiston pystin parin tunnin marginaalilla. Sen verran jäi tästä hampaankoloon, että uudestaan on päästävä, ja näytettävä ruotsin naisille veneen perä. Tulevaisuudestahan ei kukaan tiedä, mutta uusi unelmani (yksi niistä lukuisista) on pokata tuo pysti osana tätä upeaa Ocean Ladies tiimiä!