Ocean Ladies arc2018

Syksyn sateet ja pimeys ovat saapuneet kaupunkiin. Nyt on hyvä aika aloittaa valmistautuminen n vuoden päässä olevaan Arkkiin. Vastuullani ovat koneet ja laitteet ja tietenkin myös riki. Koulutukseltani olen puhelin- ja lentokoneasentaja, tosin noita ammatteja olen harjoittanut vain hetken ja suurimman osan työelämästäni olen toiminut lääkärinä. Tämän takia myös koko naisiston terveys on vastuullani.

Yachting World on tutkinut useampana vuonna ARCiin osallistuvien veneiden ongelmia. Vuonna 2016 osallistuvia veneitä oli 290 kpl, joista 167:lla oli joitain rikkoontumisongelmia. Siis vain 109 venekuntaa selvisi ilman . Tässä puhutaan vain veneistä ja laitteista. Ihmisten loukkaantumisista en ole vielä löytänyt tilastoja ja niihin palaan ehkä seuraavalla kerralla.
Suurimmat ongelmat oli odotetusti purjeissa ja rikissä, niin kiinteässä kuin juoksevassa. Kaikkia näitä ongelmia voi välttää hyvällä merimiestaidolla, säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla.

Älykäs selviää ongelmista joihin viisas ei koskaan joudu! Tämä on aina ollut yksi lempimotoistani.

Varautuminen on viisautta. Ihan kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua, ja silloin tarvitaan älykkyyttä tai näppäryyttä tai ongelmanratkaisukykyä, miksi sitä sitten halutaankaan kutsua. Aikoinaan pitkässä matkakisassa eräs naisistoni jäsen paikkasi vettä tippuvan kohdan purukumilla. Tämä oli silloin oiva yön yli kestävä ratkaisu. Ongelmanratkaisukykyä voi kehittää, esimerkiksi lukea muille purjehtijoille sattuneista havereista ja ongelmista ja ottaa niistä opiksi.
Kuluneita osia voi korjata tai uusia. Lista kaikesta mukaan otettavasta alkaa olla aikamoisen pitkä. Työkaluja, varaosia, kuinka monta kutakin? Pultteja, ruuveja, teippejä, letkunkiristimiä, kuormausliinoja, Dyneemaa, plokeja, sokkia, sakkeleita. Lista on loputon. Saankohan ottaa hinaukseen kelluvan kontin? Tai vaikka varaveneen. Johonkin on vaan vedettävä raja ja, ongelmien pulpahtaessa esiin ne ratkotaan sitten yksi kerrallaan.
Viisautta on myös perehtyä veneemme laitteisiin perusteellisesti ennen kisaa. Manuaaleja on talvella kiva tutkia ja mukava on myös keskustella ja konsultoida viisaampien ja kykenevämpien purjehtijoiden kanssa. Apua on kysytty ja apua on tarjottu. On hieno huomata, kuinka ystävällisiä ja avuliaita purjehtijat ovat.
Kun lukee vain havereista, voivat epäilys ja synkkyys vyöryä mieleen. Silloin on hyvä lukea vaikka kirja ”Var är den riktiga Kaptenen” (Maria Ingerup). Kirja kertoo parista ruotsalaisesta nuoresta tytöstä, jotka lähtivät aika pienellä kokemuksella purjehtimaan Ruotsista Karibialle. Ei heitä tuntunut kovinkaan paljon mietityttävän tai pelottavan tulevat haasteet, oli vaan kiva päästä seuraavaan satamaan ja mukaan rantaelämän iloihin. Eipä heille mitään suurempia ongelmia sattunutkaan. Viisaus kasvaakin iän ja kokemuksen myötä.

Tina

Vesikone
Please follow and like us: